Takaisin Helsinkiin
Blogissani kirjoitan ajatuksista ja kokemuksista eläkkeelle jäämisen ja erityisesti takaisin Helsinkiin muuton jälkeen. Yritän myös ymmärtää miksi suhtautumiseni moniin minulle niin läheisiin asioihin ja ilmiöihin on muuttunut. Johtuuko se siitä että me muutumme vanhetessamme. Vai muuttuuko maailma ympärillämme mutta me emme? Niinpä.
Olen nyt 65v ja viime vuoden marraskuussa muutettiin vaimon kanssa Jätkäsaareen. Elämäni aikana olen asunut lähes 20 eri paikassa. Ehkä sen vuoksi en oikein tunne olevani ’’mistään kotoisin’’. Tämä Helsinkiin muutto oli myös ensimmäinen kerta kun muutin jonnekin takaisin. Miksi näin kävi? Onko tässä Helsingissä jotakin, mikä sen aiheutti? Vai johtuuko se vain elämäntilanteesta?
Tunnen useita ihmisiä jotka ovat asuneet koko ikänsä samassa paikassa tai ainakin samalla paikkakunnalla. He eivät myös juurikaan matkustele. Elämäänsä he tuntuvat olevan tyytyväisiä.
Mikä heidät saa pysymään paikoillaan. Ovatko juuret niin syvässä ettei niitä saa irti. Onko kaikki niin hyvin että ei tarvitse haluta paremman perään. Vai eivätkö he vain uskalla irrottautua tutuista ympyröistä. Tämä ei ole vähemmässäkään mielessä arvostelua heitä kohtaan - ainoastaan ihmetystä, ja ehkä myös hivenen kunnioitusta. Kunnioitusta siitä että ovat pystyneet luomaan elämäänsä sisällön eivätkä lähteneet etsimään josko se löytyisi muualta!? Tosiasia kuitenkin on, että useimmat meistä ovat joutuneet etsimään leipänsä muualta kuin kotikulmilta. Elämään on sitten tullut sisältöä jos on ollut tullakseen. Asuinpaikasta riippumatta.
Itse olen oikeastaan vain kerran muuttanut työn takia. Muut muutot ovat kyllä olleet elämäntilanteista johtuvia, parempaa elämänlaatua ja -sisältöä tavoittelevia. Lapsena tietysti perheen mukana muuttamista, mutta armeijan jälkeen omien tarpeiden mukaan.
Tuohon varhaisempaan vaiheeseen kuului kolme eri asuinpaikkaa Somerolla sekä muutto Espoon Tuomarilaan kun olin 16 vuotias. Armeijan jälkeen sitten alkoi muuttorumba jonka ainakin toistaiseksi viimeiset säkeet osuivat tuohon viime marraskuulle. Ensin oli Espoossa Matinkylä, Soukka ja Kauklahti. Sitten Vantaalla Tikkurila ja Keravalla Savio. Helsinkiin muutin ensiksi Laajasaloon, sitten Töölön kautta Puistolaan. Nummi-Pusulan Saukkolassa meni peräti 17 vuotta. Hämeenlinnaan muutettiin ensin aivan keskustaan, sitten Ojoisille ja lopuksi Myllymäkeen. Useimmat haluavat eläkepäiviään viettämään maalle mökille tai pikkukaupunkiin, pois ruuhkista ja hälinästä. Me muutettiin Helsinkiin!
Nyt siis ollaan takaisin Helsingissä. Jätkäsaaren asunnon ikkunasta näkee toistaiseksi merelle. Meri näyttää tänään varsin hyytävältä. Tuuli puhaltaa lunta. Aurinko yrittää otetta lumesta ja jäästä.
Tuntuu ihan hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti