Suomiko ruotsalainen?

Historiaa ei voi muokata,

toki siitä voi oppia!

Viikonloppuna saatiin TV1:llä päätökseen kaksi tunteita kuohuttanutta sarjaa.
Ne olivat tietenkin Suomi on ruotsalainen sekä kuninkaittemme historiaa.  Kun joku ohjelma herättää niin paljon keskustelua kuin tämä kokonaisuus, täytyy sitä pitää erittäin onnistuneena!  Itse pitäisin näitä sarjoja kiinnostavina, siis onnistuneina, ilman tuota kohuakin.  Monia itsestäänselvyyksiä tuli mietittyä uudelta kantilta.  Tarkoitan lähinnä asioiden ja ilmiöiden taustoja, ei ainoastaan asioita sellaisenaan kuin ne tänä päivänä ilmenevät.

Kuten historia-ohjelmassa asia kiteytettiin: ''Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuoden ajan''.  Sitä tosiasiaa ei jälkikäteen voi muuttaa.  Ja miksi pitäisikään.  Ei me suomalaiset eikä Suomi oltaisi sitä, mitä me nyt olemme,  ilman tätä yhteistä historiaa.  Jos me olemme tämänpäivän suomalaisuudestamme ylpeitä, tulee meidän olla ylpeitä myös siitä historiasta, joka meistä on tällaisia muokannut.  Jos meidän historiamme olisi ollut toisenlainen, me suomalaiset olisimme myös tänään toisenlaisia.

Meidän oikeusjärjestelmämme, hallintomallimme, ja jopa kielemme, ovat kehittyneet aikana jolloin olimme osa Ruotsin valtakuntaa.  On vaikea edes kuvitella, millaisia olisimme ja millaisessa yhteiskunnassamme eläisimme, jos Ruotsin sijaan olisimme olleet osa Venäjän valtakuntaa.  Itsenäisenä valtakuntana Suomea ei olisi voinut noina vuosisatoina olla, kahden mahtavan valtion välissä se olisi ollut mahdottomuus.  Ja vaikka olisimme pystyneetkin olemaankin itsenäisiä, jostakin meidän kuitenkin olisi pitänyt ottaa vaikutteita, etsiä mallia yhteiskuntamme rakenteille.  Se että tämä malli tuli meille, osana Ruotsia, muualta Euroopasta, on varmaan parempi, kuin että se olisi tullut Venäjän suunnasta.  Reilut sata vuotta Venäjän hallinto-alamaisina osoittaa sen!

Huolimatta yhteisestä historiasta ja kuulumisesta Ruotsin valtakuntaan, olemme me suomalaiset kuitenkin aina kasvattaneet omat suurmiehemme.  Niin tieteiden, taiteiden ja kaikkien muidenkin alojen suunnan luojat.  Meillä ovat olleet Agricolamme, Runebergimme, Kivemme, Sibeliuksemme, Aaltomme sekä lukuisia muita.  Nämä ovat luoneet Suomesta ja suomalaisuudesta sitä, millaisena meidät maailmalla nykyään tunnetaan.  Ei meitä siellä ruotsalaisina pidetä, vaikka meillä pitkä yhteinen historia onkin ollut.  Ja vaikka Ruotsin vaikutus meillä onkin ollut merkittävä. 

Nykyään ihmiset voivat matkustella kaikissa maailman kolkissa.  Tietoa välittyy monissa kanavissa ylenpalttisesti.  Nyt ei enää tarvitse ottaa mallia eikä ideoita pelkästään lähinaapureista.  Vaikka se tietysti edelleenkin on luonnollisinta, koska pohjoismaalaisina olemme monessa suhteessa hyvin samanlaisia.  Tänä päivänä otetaan mallia, tuodaan uusia ideoita ja asioita eri puolilta maailmaa.  Näin kehitetään yhteiskuntaa monipuolisemmaksi ja toivottavasti myös suvaitsevaisemmaksi, erilaisuutta ymmärtäväisemmäksi.  Joskus tietysti meille suomalaisille yritetään väkisin, esimerkiksi kaupallisessa mielessä, iskostaa jotakin aivan meille sopimatonta, kansanluonteeseen kuulumatonta.  Melko nopeasti sellaiset ylilyönnit tai muoti-ilmiöt kuitenkin karsiutuvat.  Ollaan me kuitenkin sen verran omalaatuisia pohjolan asukkeja, suomalaisia!

Lopuksi vielä urheilusta, eihän sitä sovi ohittaa.  Jos vaikkapa jääkiekossa Ruotsi pelaa ketä tahansa vastaan, kannatan tietysti ketä tahansa enkä Ruotsia.  Sehän on itsestään selvää, kuten varmaan suurimmalla osalla suomalaisia.  (Jalkapallossa saattaisin kannustaa Ruotsia?!)  Mutta ei minulla silti ole mitään ruotsalaisia vastaan, ne eivät vaan yksinkertaisesti saisi olla missään meitä parempia.
Ne Hannuhanhet!  Enkelt så fan, sano ruottalainen!