Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvapankit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvapankit. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. marraskuuta 2023

Tekoäly ja taide



        Jo lähitulevaisuudessa jokainen meistä voi tekoälyn avulla, kerta toisensa jälkeen, kirjoittaa itselleen uuden lempikirjan, säveltää ja toteuttaa lempimusiikkiaan sekä ”luoda” taidenautinnon tuottavan kuvan seinälleen.  Sitten vaan nautimme tuotoksistamme, taiteilijoita ei enää tarvita, tekoäly hoitaa kaiken heidän puolestaan.  Luovuudelle ei ole enää käyttöä, onhan meillä tekoäly!  Näinkö meille käy?

        Tekoäly on viime vuosina kehittynyt ällistyttävällä vauhdilla.  Sen hyödyllinen vaikutus on monilla aloilla kiistaton.  Tekoälyn kehityksessä ja sen käytön yleistymisessä on kuitenkin tapahtunut huolestuttavia harppauksia aloilla joissa sen käyttö arveluttaa ja herättää monia kysymyksiä.  Olen viime aikoina pohtinut tekoälyn vaikutusta taiteeseen ja taiteen tekemiseen, sen taiteilijoille antamia mahdollisuuksia luovuuden lisääjänä sekä haasteita joita on syytä tarkastella hyvinkin kriittisesti.
 
        Itselleni läheisiä ja tuttuja taidemuotoja ovat kaunokirjallisuus, valokuvaus sekä musiikki.  Tekoälyn koneoppiminen ja algoritmien kehittyminen on antanut kirjailijoille, valokuvaajille sekä musiikintekijöille mahdollisuuden käyttää tekoälysovelluksia teostensa luomisessa.  Tämä nostaa väistämättä esille kysymyksen luovuuden alkuperästä, ihmisen ainutlaatuisesta osuudesta taiteessa.



Tekoälyn mahdollisuudet

        Käytän tekoälyn kohdalla ilmaisua ”tuottaa” ja vain ihmisen kohdalla ”luoda”, koska mielestäni se on ainoa oikea tapa.

        Algoritmit analysoivat massoittain tietoa ihmisten luomista tietokannoista, oppivat tunnistamaan malleja, kuvioita sekä trendejä ja sen ansiosta pystyvät tuottamaan taidekokemuksia.  Generatiiviset (uutta ”luomaan” kykenevät) taidealgoritmit pystyvät tuottamaan hyvinkin vaikuttavia visuaalisia teoksia.  Ne myös pystyvät tuottamaan kieliopillisesti oikeita ja yllätyksellisiäkin tekstejä.  Tekoäly ei siis ole pelkästään työkalu tai avustaja, se on myös osoittautunut merkittäväksi osaksi luovaa prosessia.  Tekoäly toimii taiteilijan inspiraation lähteenä koska se tuottaa uusia ja yllättäviä näkökulmia ja tyylejä sekä yhdistelee niitä.  Taiteilijan ideoiden ja luovuuden sekä tekoälyn analyyttisten taitojen yhdistelmä mahdollistaa täysin uudenlaiset innovatiiviset taideprojektit.
 
        Kaunokirjallisuuden rajat laajenevat tekoälyn analysoidessa valtavia tietomääriä joista se tunnistaa kirjallisia malleja.  Mallien  pohjalta se pystyy tuottamaan uusia tarinallisia elementtejä joissa yhdistyy erilaisia genrejä, vaikkapa perinteistä proosaa ja scifiä ja joissa tapahtuu hyvinkin odottamattomia juonen käänteitä.

        Digitaalisuus jo mullisti valokuvauksen ja nyt tekoäly vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan entistä merkittävämmällä tavalla alan kehitykseen.  Kameran käyttö ja laadukkaan kuvan tuottaminen tulee entistä helpommaksi. Tekoäly avaa aivan uusia mahdollisuuksia kuvankäsittelyssä sekä kuvien analysoinnissa.  Tekoäly tunnistaa kuvassa olevat naarmut, vääristymät ja muut viat jotka se sitten pystyy itsenäisesti korjaamaan.  Vanhojen kuvien restaurointi nousee uudelle tasolle, kuvien kulttuuriperintö säilyy tuleville sukupolville.  Tekoälyllä on myös kyky tunnistaa kuvista erilaisia objekteja kuten kasvot.  Se myös pystyy analysoimaan maisemia.  Nämä tekoälyn taidot auttavat kuvien luokittelussa ja järjestelyssä sekä myös helpottavat niiden löytämistä laajoista arkistoista.

        Muusiikin maailmassa tekoäly on tuonut varsinkin säveltämiseen uusia luovia mahdollisuuksia.  Suurta määrää musiikkidataa analysoimalla tekoäly voi tunnistaa musiikista erilaisia rakenteita, melodioita sekä harmonioita, ja tuottaa näistä havainnoista monipuolista ja vaikuttavaa musiikkia.  Säveltäjät voivat käyttää tekoälyn tuottamia äänimaailmoja inspiraationa uudenlaisille ilmaisumuodoille.  Hedelmällisimmässä muodossa tekoäly toimii yhteistyössä muusikoiden kanssa tuottaen sävellyksiä ja nuotteja joita muusikot voivat sitten muokata oman ilmaisutyylinsä mukaisiksi.
 


 
Kriittiset näkökulmat, haasteet ja etiikka

        Vaikka tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia taiteeseen, se herättää myös kriittisiä kysymyksiä. Keskeisin huolenaihe liittyy taiteen alkuperäisyyteen ja inhimilliseen kosketukseen. Onko taide, jonka kone on tuottanut algoritmien avulla, yhtä arvokasta kuin ihmisen luova kädenjälki?  Entä miten tekoäly vaikuttaa työhön jota taiteilija tekee, jäävätkö taiteilijat työttömiksi kun tekoäly korvaa ihmisen aiemmin tekemää työtä?  Taiteilija pakotetaan sopeutumaan uuteen tapaan työskennellä sekä opiskelemaan uusia taitoja voidakseen hyötyä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista.  Iso kysymys on myös tekijänoikeudet taiteilijan käyttäessä apunaan tekoälyä.  Kuka on todellinen tekijä, onko tekoäly itsenäinen toimija tuottaessaan uutta vai onko se vain työkalu joka toimii taiteilijan inspiraation ja luovuuden lähteenä?

        Tekoälyllä on siis ”luovia kykyjä” monilla taiteenaloilla, myös kaunokirjallisuudessa. Sen tuottamista teksteistä puuttuu kuitenkin inhimillisyys ja emotionaalisuus.  Kirjailijat tuovat teksteihinsä omia kokemuksiaan, tunteitaan ja elämän eri sävyjä.  Koneelle ne ovat nahdottomia, tekoälyn tuottamasta tekstistä puuttuu sellainen aitouden tuntu, joka välittyy ihmisen kirjoittamasta.  Tekoälyohjelmat ja -avustajat antavat kuitenkin kirjailijoille ideoita sekä myös korjausehdotuksiakin.  Kirjailijan luomisprosessi nopeutuu, mutta missä on se eettinen raja johon saakka tekoäly voi korvata kirjailijan työn.

        Valokuvauksessa tekoäly on verottanut valokuvan todistusvoimaa.  Kuvamanipulaatiot ovat yleistyneet tehden kuvan aitouden ja luotettavuuden kyseenalaisiksi.  Kasvojentunnistuksen laajempi käyttöönotto kaupunkien kameravalvonnassa terrorismin ehkäisyn varjolla herättää huolta yksityisyydensuojan häviämisen vuoksi (ollaanko jo matkalla ”isoveli valvoo” -maailmaan).  Generatiiviset algoritmit tuottavat kuvia joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.  Ne voivat toki toimia valokuvaajan työkaluina, visuaalisina ideoina ja itseilmaisun muotoina, mutta niitä on mahdollista käyttää väärin myös rikollisessa tarkoituksessa.  Nämä ovat isoja eettisiä ongelmia joihin ei oikein ole keinoja puuttua.

        Tekoälyn käyttö musiikissa ja sävellystyössä pakottaa miettimään, että voiko kone ihan oikeasti tuottaa jotain sellaista mikä on niin syvällä inhimillisessä tunteessa kuin mitä musiikki on.  Eettisellä puolella tekoälyn tuottaman musiikin käyttö kaupallisessa tuotannossa on arveluttavaa.  Kilpaileeko koneen tuottama musiikki ihmisen luoman musiikin kanssa tai peräti korvaa sen?  Voiko se olla samalla taiteellisella tasolla? 
 
 


Taiteilijan oma luovuus ensisijaista

        Tekoäly voi auttaa ja rikastuttaa taiteilijan luovaa ilmaisua.  Mutta mikä vaikutus sillä on taiteilijan työhön ja taiteen aitouteen.  Miten tekoälyä voidaan hyödyntää apuvälineenä niin että ihmisen ainutlaatuinen panos taiteen tekemisessä säilyy ensisijaisena.

        Tekoäly kirjallisuudessa herättää kysymyksiä ilmaisun syvyydestä ja inhimillisyydestä.  Oikean tasapainoisen suhteen löytäminen tekoälyn tuottaman sekä kirjailijan luoman tekstin välillä antaa kirjailijan käyttöön tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.  Kirjailija säilyttää näin kuitenkin oman luovuutensa ytimen.

        Valokuvauksessa tekoäly kasvattaa rooliaan.  Sovellukset ja laitteet tulevat muuttamaan käsityksiämme valokuvauksesta.  Kameroiden toimintaa tekoäly tulee ohjaamaan niin että kuvaajan tarvitsee entistä vähemmän kiinnittää huomiota kameran asetuksiin, tekoäly säätää ne oikeiksi.  Valokuvien käsittelyohjelmat tekevät kuvista virheettömiä ja laadukkaita.  Kuvamanipulaatiot lisääntyvät ja tulee uusia eettisiä ja juridisia ongelmia.  Tekoälyn tarjoamien innovaatioiden ja vastuullisen valokuvaamisen välisen tasapainon löytämisen merkitys kasvaa.

        Musiikissa tekoäly inspiraation lähteenä haastaa perinteisen säveltämisen tapoja.  Eettisyyden ja luovuuden haasteita on tarkasteltava kriittisesti aina kun kone osallistuu taiteen tekemiseen.  Tekoäly on hyvä apuväline musiikin tekemisessä ja säveltämisessä, mutta tärkeintä on ihmisen luovuus ja sen kunnioittaminen.

        Tekoäly valtaa yhä uusia aloja.  Se helpottaa ihmisten työtä ja tekee nopeasti oikeita ratkaisuja analysoimalla valtavia tietomääriä.  Se palvelee ihmiskuntaa hyvässä.  Se jopa pelastaa ihmishenkiä.  Tämän kääntöpuolella on sitten se, että kaikkea hyvää tarkoittavaa teknologiaa voidaan aina käyttää myös väärin, pahaan tarkoitukseen.  Se auttaa tahtomattamme myös rikollista toimintaa ja saa aikaan tuhoa.  Mutta pullonhenki on jo päästetty pullosta ja niinkuin hyvin tiedämme; sitä on mahdoton saada takaisin!

***********************

        Kuten jo varmaan aavistittekin: tämän esseen kirjoittamisessa olen käyttänyt apuna tekoälyä.  Suurin osa on kuitenkin täysin omaa tuotostani ja tekoälyn antaman avunkin olen muokannut omaan näkemykseeni paremmin istuvaksi.  Mielestäni tekoälystä kirjoitettaessa olikin juuri sopivaa käyttää apuvälineenä tekoälyä.  Että näin!



tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kuvan valoa etsimässä

   


    Vietetään hiljaista viikkoa.  Itse olen viettänyt hiljaisia viikkoja putkeen useampiakin, taitaa tulla peräti seitsemän.  Ainakin somen osalta olen ollut lähes täysin sivustaseuraaja, äänetön yhtiömies.  En oikein tiedä miksi näin pääsi käymään, ei siihen mitään erityistä syytä ole ollut.  Olen vaan hautautunut niin täysin tuonne valokuvien alle.  Sieltä ei ole ehtinyt eikä jaksanut suunnata mielenkiintoa kovinkaan paljoa muualle.

    Viime joulun alla päätin ottaa selvää kuvien myymisestä kansainvälisten kuvapankkien, kuvatoimistojen kautta.  Se ei ollutkaan helppoa huonolla kielitaidolla.  Oli paljon lakitekstiä kuvattavista kohteista (niissä näkyvistä henkilöistä, teoksista, rakennuksista, mainoksista, tuotemerkeistä), mitä saa kuvata ja mitä ei.  Ja sitten mitä saa myydä ilman lupia ja mihin tarvitaan minkäkinlainen lupa ja minkälaiseen käyttötarkoitukseen ja niin edelleen.  Ensiksi tuli tunne, että eihän näillä ehdoilla jää mitään jäljelle.  Mutta kyllä se siitä sitten lähti aukeamaan.

    Jokaisella kuvatoimistolla on tietysti aivan omat ja erilaiset ohjelmistonsa kuvien lataamiseen ja myyntivalmiiksi saattamiseen.  Kaikilla on vähän erilaiset kategoriat mihin kuvat sisältönsä perusteella sijoitetaan, vähän erilaiset vaatimukset kuvien nimeämiselle ja sisällön sanalliselle esittelylle.  Ja sitten vielä ne avainsanat, hakusanat, joita pitää saada joka kuvalle yleensä vähintään 8 mutta mieluiten 20-30 kappaletta.  No, ainakin englanninkielen taito on jonkin verran pakostakin kehittynyt, luulisin.

    Tärkeintä kuitenkin on myyntiin hyväksyttävien kuvien tekninen laatu.  Osan vaatimuksien toteutumisesta havaitsee jo esikäsittelyohjelma joissakin toimistoissa.  Sen jälkeen jokainen kuva matkaa laaduntarkkailijan ankaran seulan lävitse.  Siinä kyllä huomataan jokainen pieni roska, epätarkkuus, kohina, valkotasapainovirhe, valotuksen virhe ja sitten tietysti jokainen kuvaan lipsahtanut tunnistettava henkilö, tuotemerkki, taideteos ja kaikki muu mikä ei ole sallittua.  Jos sitten kaikki on ok, kuva pääsee myyntiin, muuten se armotta hylätään.

    Olen etsinyt arkistoistani neljän viime vuoden ajalta sellaisia kriteerit täyttäviä kuvia, joissa olisi jotain ideaakin.  Ei niitä kahlattavia kuvia ole enempää kuin noin 7000, mutta on siinäkin ollut työtä.  Kun sitten mahdollinen kuva on löytynyt, olen tehnyt siitä omasta mielestäni teknisesti niin hyvän kuin mahdollista.  Yhden kuvan kanssa puljatessa on aikaa saattanut pahimmillaan kulua puolikin tuntia.  Sitten kuvatoimistoon lähettäessä latauksen odottamisen jälkeen on pitänyt kehittää ne otsikot, kuvaukset ja avainsanat jokaiselle kuvalle.  Ja sitten sama seuraavaan kuvaan ja seuraavaan toimistoon jne…

    Onneksi jossain vaiheessa kuitenkin älysin, että Lightroom-kuvankäsittelyohjelmassa voi jokaiselle kuvalle laittaa jo siellä kaikki nämä tiedot  valmiiksi.  Ne kyllä seuraavat kuvaa loppuun saakka.  Siellä voi myös järjestellä virtuaalisia kansioita kuvista, joita kuhunkin kuvatoimistoon on lähettänyt ja mitkä ovat saaneet hyväksynnän.  Tämän kun jatkossa tekee kaikille uusille kuville, homma helpottuu huomattavasti.

    Nyt on kulunut kolme kuukautta kun aloitin tämän projektini.  Takki on aika tyhjä.  Olen lähettänyt kuviani ja myös saanut hyväksynnän (kuvanäytteeni on hyväksytty) seitsemään eri kuvatoimistoon.  Niistä kahdessa hitaimmassa on edelleen tuo myyntiin ladattujen tarkastusvaihe käynnissä, eli kuvia ei näy vielä myynnissä.  Ainoassa kotimaisessa olen kokelasjäsenenä (vaaditaan 100 hyväksyttyä puolessa vuodessa - puuttuu vielä 20) mutta hyväksytyt kuvat ovat jo myynnissä.  Muissa neljässä kuvia on myynnissä noin 70-120 kussakin, suurin osa tietysti samoja.  Kolmesta niistä on muutamia kuvia jo jopa myyty.

    Että mihinkö onnelliseen olotilaan minä tällä kaikella taas pyrin?  En kai mihinkään muuhun, kuin että haluan todistaa itselleni osaavani tehdä edes jotain riittävän hyvin.  Että osaan tehdä kuvia, jotka täyttävät kansainvälisten kuvatoimistojen kriteerit ja että joku vielä haluaa jopa ostaa niitä.  Jos olen vuoden loppuun mennessä onnistunut saamaan vielä ehkä 100-200 kuvaa seulan lävitse, tunnen saaneeni sen mitä halusin.  Aika näyttää.