Lokakuussa kaikki on toisin
Bo Carpelan:
"Ilma on täynnä muutoksia, muodonmuutoksia, arvoituksia."
"Nyt ruoho alkaa käydä hauraaksi, pilviä kasaantuu, nekin vaikenevat."
"Syksy tuo tullessaan vivahteet, muodonmuutokset, tuo lämpiöön kylmyyden."
"Korkeina päivinä auringonpaiste on edelleen hunajainen, aamulla herään siunattuun pilviharmaaseen, pehmeyteen, katolla hiljainen sade, etäinen mumina."
"Alkusyksy on rajamaa, jonka pääskyset ovat jo jättäneet."
"Koskaan arki ei ole niin arkinen kuin nyt."
"Irrallisia päiviä, lehtien putoamisen päiviä, maassa maatuvia lehtiä."
"Se on siinä, lokakuun päivä. Se sanoo: kaikki kuolee, kaikki herää jälleen eloon."
(Kaikki väliotsikot ovat irrallisia lauseita Bo Carpelanin kirjasta Lehtiä syksyn arkistosta)
Kuvat puhuu puolestaan ovat upeita
VastaaPoistaKiitos Sepi.
PoistaKyllä tuollakin kävelylenkillä piti viitisenkymmentä kuvaa ottaa, niistä sitten muutamassa oli jotain ideaa. Alkaa tuo merenranta muuttua jo aika hyiseksi. Toisaalta ihan mukavaa, että kaikki muuttuu. Eihän tuo kesäkään muuten tuntuisi miltään!
Hienot kuvat ja säkeet. Olen lukenut ja nauttinut tuosta Carpelanin kokoelmasta. Niistä välittyy syksyn koko kuva.
VastaaPoistaBo Carpelan kuvaa syksyä kuin vain oman loppunsa vääjäämätöntä tuloa odottava ihminen voi. Siinä on kaikki - ja lopulta ei mitään. ”Ihminen hengittää - ja äkkiä hiljaisuus.”
Poista