lauantai 1. kesäkuuta 2013

Perhana! Kuvia Helsingistä 3

Baanalla 27.5


 Baana on kevyenliikenteen laatuväylä Länsilinkistä Kansalaistorille. Baana on rakennettu entiseen junaradan kuiluun, ja se avattiin Helsinki-päivänä 12.6.2012. Baanan pituus on 1,3 kilometriä, sen ajamiseen polkupyöröllä kuluu aikaa 4,5 minuuttia! 



Teemme matkan Baanalla keskustan suuntaan:





  
  Baanan alkupää on Länsilinkki. Tässä yhdistyvät Lauttasaari-Ruoholahti suunnasta tulevien reitit Jätkäsaaresta ja Hietalahdenrannan suunnasta tuleviin.



 
   
  Baanalla on selkeästi erotettu omat kaistat pyöräilijöille sekä jalankulkijoille. Pyöräilijöiden kaista on lisäksi jaettu keskiviivalla kaksisuuntaiseksi.



 

  
  Tarkoitus on, että Baanalla tapahtuu monenlaisia asioita. Siellä voi vaikkapa pelata, kuten tässä, mm. pingistä, petankkia ja koripalloa.



 
  
  Skeittaajat ovat myös löytäneet paikan. Soveliaista kelloajoista melko äänekkääseen harrastukseen oli aluksi pientä sovittamista aivan naapurustossa olevien kerrostaloasukkaiden kanssa. Tiettävästi yhteisymmärrys on löytynyt. Katsokaa, miten taide istuu kallioseinään! Upeaa!



 

  Vasemmalla puolella korkeuksissa seisoo Marian sairaalalle kuuluvia rakennuksia, taustalla Lapinlahdenkadun silta.



 

  Tältä rampilta noustaan Runeberginkadulle. Ennen siltaa, vasemmassa reunassa on laskuri ja näyttätaulu, joka kertoo paikan ohittaneiden pyöräilijöiden määrän reaaliajassa tänään, eilen sekä tänävuonna.



 

  Tämä on Baanan ankeimman näköinen osuus. Kuljetaan Fredrikinkadun, Jaakonkadun, Antinkadun ja Olavinkadun alitse. Graffititaide elävöittäisi!



 
   
  Ennen Mannerheimintien alitusta ohitetaan Eduskuntatalon lisärakennus, Pikkuparlamentti puistoineen. Vihreä rinne ja lasinen rakennus lupailevat jo tunnelin päättymistä.




 
   
  Näitä rappuja kelpaa kansanedustjiemmekin nousta työpaikalleen.
Baanan varrelle on istutettu lähes 180 puuta, 4000 pensasta, köynnöksiä ja perennoja.




  Mannerheimintien alituksen jälkeen saavumme aamun rauhaisalle ja sumuiselle Kansalaistorille. Usva pehmentää maiseman ja antaa tutuille rakennuksille hivenen salaperäisyyttä. Nykytaiteen museo Kiasma valmistui toukokuussa 1998.




  Kansalaistori sai nykyisen ilmeensä ja luonteensa Musiikkitalon valmistuttua elokuussa 2011. Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia. Musiikkitarjonta kattaa koko kirjon klassisesta jazziin ja kansanmusiikkiin, koko kansalle jotakin!







  Kansalaistoria reunustavilla rakennuksilla on julkisivuja hallitsevana materiaalina lasi. Tässä Sanomatalossakin lasi antaa rakennukselle tyylikkyyttä, mutta myös kuvastaa avoimmuutta, tiedon avoimmuutta.
                                








  Reijo Hukkasen veistos Laulupuut on toteemi kaikille Musiikkitaloon tuleville ja sen ohitse kulkeville. Melkein 13 metriä korkeassa, 6 metriä leveässä ja 9 metriä syvässä veistoksessa on yhdistetty sekä alumiinia että terästä.
Teoksen idea sai alkunsa, kun Hukkanen kotiin tullessaan näki New Yorkin -matkaltaan vuonna 1991 tuomansa matkamuistovalaan pystyasennossa. Seisovassa asennossa oleva kala sävähdytti taiteilijaa, joka oli jo työstänyt ahkerasti veistosideaansa. Näin Hukkanen keksi teoksensa perusmuodon, jota hän alkoi välittömästi työstää apunaan Aaro Hellaakosken runo Hauen laulu.




                                                     ****************************




  Tältä siis Baana näyttää tänään. Mutta huomenna - siis tulevaisuudessa - se voisi olla paljon enemmänkin. Enemmän elämää, sisältöä, viihtyvyyttä, toimintaa. Uudenlaista kaupunkilaisuutta kaikenikäisille.



Ryhmä arkkitehteja, taiteilijoita, tutkijoita, professoreja, jne. on visioinut mitä Baana tulevaisuudessa voisi olla. On syntynyt urBaanan siemen. Ohessa poimintoja ajatuksista, joilla urBaanaa saatetaan matkalle kohti toteutumista:



"Helsingin kauneimman paikan ---- Paikan, joka tuo ydinkeskustaan sieltä puuttuvat toimet ja ihmiset ---- Paikan valmistaa, hikoilla, hiljentyä, ihailla ja leikkiä ---- Paikan lapsille, vanhuksille, valmistajille, taiteilijoille ja urheilijoille ---- urBaanaksi, siis Helsingin kantakaduksi.



urBaanan synnyttämiseen tarvitaan uudenlainen osallistumisen metodiikka ---- Merkityksellinen osallistuminen rakentuu ihmisten osaamiselle esimerkiksi kahvilayrittäjinä, pyöräilijöinä, skeittaajina, kuvataiteilijoina, pienten lasten vanhempina tai teatteriohjaajina ---- Osallistuminen luo ensimmäiset urBaanalaiset ---- Samaan aikaan helsinkiläinen kaupunkikulttuuri elää kukoistuskauttaan.



urBaana on reaktio vapaa-ajan jatkuvaan kasvuun ---- urBaana on työtehon optimoinnin ja modernismin jälkeinen, totaalisen vapaa-ajan tila ---- Se on itseään luova organismi keskellä kaupunkia ---- Urbaanalla oleilu kertoo elämänhalusta ja porukkaan kuulumisesta.



urBaana kutsuu urbaanit kilvoittelijat takaisin kaupunkiin ---- Roso muuttuu baareiksi, verstaiksi, startupeiksi, kommuuneiksi, pyöräkorjaamoiksi ja kiipeilyseiniksi ---- urBaana on ensimmäinen länsimainen basaari ja 2030-luvun kirjasto ---- urBaana on uuden sukupolven kaupallinen tila ---- urBaanalla oleskelun hinta ei ole neljän euron latte ---- urBaanalla voi vaihtaa, korjata, ostaa ja kuluttaa ---- Mutta tämän lisäksi urBaana paikkana kannustaa omatoimisuuteen ja ottaa luonteekseen aidosti julkisen, ihmisten tilan."



Tarkemmin näihin ajatuksiin ja suunnitelmiin voi tutustua klikkaamalla seuraavaa linkkiä:

http://www.urbaana.fi/files/urBaana_fi.pdf 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti