torstai 14. tammikuuta 2016

Päiväkirjamerkintöjä 5



   Niin se vaan kävi, että flunssa kesti tasan viikon.  Eilen iltapäivällä retkahti selkä melko pahasti, yleensä paranee viikossa - nyt parani vuorokaudessa!  Kyllä täällä Espanjassa jotain on maassa, ilmassa tai meressä, ei tätä muuten voi ymmärtää.  Mitkähän sairaudet vielä ehtivät parantua.

   ---

   Tänään iltapäivällä tultiin bussilla Malagasta Sevillaan.  Vähän reilu 200 kilometriä, 2,45 tuntia ja kustansi 5 euroa!  Kyllä vaan, matka tosin ostettiin netin kautta jo kuukausi sitten.  Mukava vaihteeksi katsella bussin ikkunasta vuoria, oliivipuiden paljoutta sekä vuorenrinteiden valkoisia kyliä.  Oliiviöljyähän tuotetaan täällä eniten maailmassa, italialaisillekin sitä riittää täältä ostettavaksi ja sitten mukamas omanaan myytäväksi.  Hyi niitä!

   ---

   Britit puolestaan ostavat täältä kaupunkien katujen varsilla kasvavat appelsiinit, jotka ovat koristeina, eikä siis syötäväksi tarkoitettuja.  Ne kuulemma päätyvät marmelaadiksi.

   ---

   Illalla opeteltiin sitten espanjalaisten tavoin syömään vasta illan pimettyä.  Ravintolassa oli iltaruokailu vasta alkamassa vaikka kello näytti jo yhdeksää.  Nyt sitten saa kohta käydä täyden vatsan viereen nukkumaan.  Aamulla tytär lähtee oppaaksi keskustaan, ei pääse waari eksymään.

   ---

   Tiesivät ilmeisesti odottaa meikäläistä tänne Sevillaan.  Oli maalattu ihan omat kaistatkin kaduille pyöräteiden tapaan!!


2 kommenttia:

  1. No, ei mikään ihme että englantilaiset marmeladit ovat niin kitkeriä :D

    Pitäisiköhän itsekin etsiytyä Espanjaan parantavaan ilmanalaan, ties vaikka vetreytyisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne vaan kaikki vaivaiset, ei ne vaivat täällä ainakaan pahene. Tämä on aivan itse koettu! Ja kun täällä on kaiken lisäksi ihan lysti olla.

      Poista