Minun lapsuuteni sankari ei ollut Juri Gagarin, joka 12.4.1961 lensi 1 tunnin ja 48 minuutin ajan Vostok I aluksellaan ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa. Minun lapsuuteni sankari oli kyllä hänkin melkoinen huimapää. Hän myös kiiti huimaa vauhtia kuten Gagarinkin, mutta häntä sain seurata aivan läheltä.
Luin uutisen Onni Suurosen kuolemasta päivää ennen kotiinlähtöäni Fuengirolassa. Surmanajaja Onni Suuronen oli yksi minun lapsuuteni suurista sankareista. Hän oli nimenomaan sellainen sankari, jonka olin omin silmin nähnyt. Hän edusti sellaista rohkeutta ja huimapäisyyttä, jollaista jokainen nuori poika ihailee ja jollaiseksi haluaisi tulla. Somerolla tivolin mukana vieraileva surmanajaja tarjosi 50-luvun lopulla ikimuistettavia kokemuksia vähän toisella kymmenellä olevalle pojalle.
Rystyset valkoisina puristin kaidetta ja tuijotin alas suureen tynnyriin, pyttyyn, jossa Onni Suuronen ajoi moottoripyörällään pystysuoraa seinää ympäri. Kierros kierrokselta pyörä nousi ylöspäin, välillä näytti siltä kuin Onni Suuronen moottoripyörineen sinkoutuisi yli tynnyrin laitojen, läpi teltan katon, ylös taivaalle. Kerta toisensa jälkeen pyörä kiepahti pitkin tynnyrin laitoja, jotka tuntuivat huojuvan ajon rytmissä. Pakokaasun katku, korvia raastava meteli sekä ympyrää ajavan moottoripyörän herpaantumaton tuijotus saivat lopulta oudon huimauksen tunteen päähäni. Loputtoman pitkältä tuntuneen ajan jälkeen pyörä laskeutui alemmas, hidasti vauhtiaan ja kurvasi lopulta tynnyrin pohjalla pysähtyen sinne. Uskalsin taas hengittää. Helpottuneena ja kuin hypnoosista heränneenä annoin muiden mukana raikuvat aplodit sankarille. Polvet tärisivät, kun laskeuduin rappuja pitkin takaisin maan pinnalle. Taskun pohjalla kilisi sen verran kolikoita, että niillä sai lipun vielä seuraavaankin näytökseen. Kaverien kesken riitti ihmeteltävää.
Onni Suuronen aloitti surmanajon jo 40-luvun lopulla. Hänestä tuli nopeasti ammattikuntansa legendaarisin mies. Hän saattoi nousta tynnyriin jopa 10 kertaa päivässä. 47 vuoden aikana hän antoi kymmeniätuhansia hengenvaarallisia näytöksiä ajaen miljoonia kierroksia tynnyrissään. Onnin poika, Kalevi Suuronen, tuli mukaan tynnyriin 70-luvun alussa Onnin pariksi. Kalevi Suuronen ajoi tarkoitusta varten rakennetulla autollaan saman aikaisesti moottoripyörällään ajavan isänsä kanssa. Isä Suuronen jatkoi uraansa käsittämättömän pitkään. Viimeinen surmanajo tapahtui Joensuussa vuonna 1995, hänen ollessaan jo 72 vuoden ikäinen!
Lapsuuteni sankari, surmanajaja Onni Suuronen syntyi 28.8.1923 Kangasniemellä ja kuoli Jyväskylässä 9.1.2014 90-vuoden ikäisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti