"Hellelukemia" lausuttuna Ilmatieteenlaitoksen vuorossa olevan sääennusteen lukijan leveän hymyn kera synnyttää minussa jo suoranaista masennusta, pakokauhua ja voimattomuutta. Kyllähän sen muutaman kerran kesässä jotenkin kestäisi, mutta kun sitä samaa tuntuu jatkuvan viikosta toiseen. Ei tuo liika lämpö vaan enää vanhalle ihmiselle sovellu. Vielä kun lääkäri on käskenyt välttää aurinkoa niin siinähän sitä kesänautintoa on riittämiin.
Olenkin visusti pysytellyt neljän seinän sisällä lueskelemassa ja kuuntelemassa musiikkia. Spotify on johdatellut minua norjalaisen jazzin, sekä erityisesti norjalaisten upeiden naislaulajien loputtomaan tarjontaan. Kuluvathan nämä päivät näinkin ja mielestäni tämä on varsin antoisa tapa viettää kesäpäiviä. Ainoa haitta on ainoastaan se, että kesäksi suunnitellut pihatyöt siirtyvät muutamalla viikolla. Mutta onko sillä sitten niin suurta merkitystä.
Tietysti olisi mukava lähteä vähän autolla reissaamaan kotimaassa. Ajella etsiskelemässä kiinnostavia kuvauskohteita, käydä mitä ihmeellisimmissä navettoihin tai maitolaitureille perustetuissa kahviloissa. Maistella muikkuja, piirakoita, pöperöitä ja piapoja. Se olisi mukavaa juuri niin kauan kuin voisi istua auton miellyttävässä viileydessä. Mutta kun sieltä autosta on pakko jossain vaiheessa kuitenkin astua ulos tukalaan helteeseen.
Tai sitten voisi lähteä kuluttamaan aikaa isoihin marketteihin, mielellään lähelle pakastealtaita. Siellä on yleensä aina mukavan viileätä. Mutta jos siellä marketissa parikin tuntia kiertelee ilman ostoskärryjä, saa melkoisella varmuudella myymäläetsivän peräänsä. Jos taas otat ostoskärryn mukaan, huomaat että siihen on kertynyt kaikenlaista vähemmän tärkeää tavaraa. Se taas käy kalliiksi päivittäin toistettuna.
En kuitenkaan anna periksi, enkä suostu uskomaan, että nämä helteet ovat tulleet jäädäkseen. Että ilmastonmuutoksessa tapahtui lopullinen ratkaiseva askel muutama viikko sitten. Että ihmiskunta pikkuhiljaa kärventyy, jäljelle jää ainoastaan tv-ruudulla välkkyvä kartta, jossa lukee ”HELLELUKEMIA”.
Juu ei ole enää kivaa tämä tällainen. Onneksi ei tosiaan ole pakko tehdä mitään, ei varsinkaan olla auringossa sulattamassa nahkaansa. Reissussa ollessani huomasin, että oudosta vuorokausirytmistäni on etua, koska voi ulkoilla vaikka kuudelta aamulla ja nukkua pitkälle iltapäivään. Kylmät suihkut kyllä auttavat päiväsaikaan riittävän usein nautittuna. Toivotaan, että tämä ilmastonmuutos jäisi nyt tähän ja ensi viikko toisi helpotusta.
VastaaPoistaEi oo kivaa ei, tätä kirjoittaessakin tuli hiki! Tulin juuri Linnan puistosta, siellä oli kuumailmapallojen näyttävä yhteislähtö. Rannassa oli sen verran isoja puita, että sai mukavasti suojaa auringolta. Tiedä sitten miten kuuma siellä yläilmoissa korissa tulee: tuli lämmittää aika hyvin auringon lisäksi.
Poista