Kuvapostaukset Hämeenlinnasta on hyvä aloittaa Hämeen linnasta, sekä tietysti muutamalla sanalla historiasta.
Linnan rakentaminen alkoi 1200-luvun lopulla, jolloin Häme oli Novgorodin ja ruotsalaisten välisen valtataistelun aluetta. Linnan pohjoispuolelle muodostui asutusta, joka sai Pietari Brahelta kaupunkioikeudet ensimmäisenä sisämaakaupunkina tammikuussa 1639. Hämeen härkätie, jonka juuret ulottuvat esihistorialliselle ajalle, kulki Turusta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Viipuriin kulki Ylinen Viipurintie, joten tärkeän sijaintinsa johdosta kaupungista tuli linnaläänin keskus. Kaupunki siirrettiin Kustaa III:n toimesta kilometrin verran etelään vuonna 1777.
Tulipalo tuhosi 14.9 1831 kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta. Kirkko sekä muutama kortteli sen takana säästyivät. Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan myötä Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki puistoalueineen, joskin arkkitehtuurista on nykyisin jäljellä enää vain rippeet.
Linna rakennettiin aluksi 1200-luvulla harmaakivestä ja siihen kuului leirikastelli ja kehämuuri. Sitä korotettiin myöhemmin tuohon aikaan harvoin käytetyllä tiilillä. Linnan muureissa näkyykin hyvin eri aikakausien rakennusmateriaalien yhteensovittaminen. Linna rakennettiin rajalinnaksi, mutta sen merkitys rajalinnana hävisi Pähkinäsaaren rauhan 1323 siirtäessä Ruotsin rajaa kauemmaksi. 1500 luvulla linna oli suurelta osin samanlaisen hovinpidon paikka kuin Turun ja Viipurin linnat. 1559, Kustaa Vaasan aikana rakennettiin linnaan kaksi pyöreää tykkitornia, rondellia. Myös päälinnan edustuskelpoisuutta parannettiin joillakin korjauksilla.
Isonvihan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Hattujen sodassa 1741–1743 venäläiset miehittävät linnan taisteluitta. Vasta 1770 luvulla tehtiin seuraavat isot korjaukset. Kuningas Kustaa III alkoi kehittää linnaa linnoitukseksi, sen ympärille rakennettiin korkeat vallit sekä vallihaudat bastionijärjestelmän mukaisesti. Lisäksi rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus erilaisine pajoineen ja miehistön makuu- ja keittiötilat sijoitettiin pohjoiseen kehämuurirakennukseen.
Hämeen linnaa käytettiin pitkään myös vankilana, Venäjän vallan alkuaikoina siitä tehtiin kruununvankila. Engelin piirustusten mukaisesti linna muokattiin kokonaisuudessa vankilaksi vuonna 1837. Linnan länsipuolelle rakennettiin 1839 ojennuslaitos ja vuonna 1871 lääninvankila. 1881 Hämeen linnaan sijoitettiin Suomen ainoa naisten kuritushuone. Pahamaineisena naisvankilana linna toimi päälinnassa vuoteen 1953 ja kehämuurirakennuksessa aina vuoteen 1972 saakka.
Nykyään Hämeen linna toimii museona. Linnanniemen museoalueeseen kuuluu Suomen Tykistömuseo, Vankilamuseo sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Päälinnan osalta entisöintityö valmistui 1979. Esilinnan ja sen ympäristön entisöinti saatiin valmiiksi 1988. Tämän jälkeen alueella on jatkuvasti tehty pienempiä kunnostustöitä.
No perhana! Onhan aivan mainio historiapläjäys ja komeat kuvat päälle. En ole muuten koskaan Hämeen linnassa käynyt, joten nythän se tuli melkein nähtyä :) Kyllä Suomen kannattaa näistä kulttuuriaarteistaan pitää huolta, sillä määrällisesti niitä ei ole läheskään yhtä paljon kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. On Hämeen linnakin ehtinyt nähdä jo vaikka mitä, rujoakin historiaa.
VastaaPoistaTässä nyt raapaistiin vain vähän pintaa niin linnasta kuin historiasta. Muurien sisälle kun menee, niin varsinkin vankilamuseo on hiljaiseksi vetävä paikka. Historiallinen museo pitää sisällään monenlaista pysyvää ja myös vaihtuvaa näyttelyä.
PoistaSuomen vanhat linnat ovat päässeet osittain pahastikin rapistumaan. Museovirasto on kuitenkin muutama vuosi sitten herännyt (tai herätetty), ja rahaa on tullut useisiin korjaushankkeisiin. Hämeen linnakin tietääkseni sai viitisen vuotta sitten rahaa vallihautojen korjaamiseen, ne kun uhkasivat romahtaa.
Eikun linnareissulle vaan!