maanantai 16. marraskuuta 2015

Mustat lasit kertovat


    Sain joskus pari vuotta sitten kälyltäni, vaimon siskolta, vanhaan sanomalehteen käärityn paketin.  Paketista löytyi neljä vielä vanhempaa, melko huonokuntoista mustaa lasinegatiivia.  Lasinegatiivit olivat peräisin Ruoholahden Villoilta erään asunnon vintiltä, sahanpurujen seasta.  Kälyni omisti 80-luvun alussa yhden näistä asunnoista, ja vinttiä silloin järjestellessä lasinegatiivit olivat sattuneet löytymään.  Nyt ne olivat sattuneet uudestaan käsiin jonkun laatikon kätköistä, ja hän päätti jättää ne minulle digitoitaviksi, josko niistä paljastuisi jotain mielenkiintoista.

    Tänään muistin nuo lasinpalaset, jotka olin tallettanut omien negatiivieni joukkoon.  Sain vanhan filmien käsittelyyn käyvän skannerini pelaaman romutusta odottavassa läppärissä, mac-ajureita tuolle vanhalle laitteelle ei ole saatavissa.  Tosin vanhat negatiivini ja diani olen kaikki jo aikoja sitten skannannut, joten ei sille paljoa käyttöä olisikaan.

    Aikani laitteiden kanssa räplättyäni sain lasiset negatiivit  digitaaliseen muotoon.  Sitten vaan muistitikulla Macille ja Lightroom auki.

    Sieltä lasinpalasilta paljastui erään perheen joulunviettoa viime vuosisadan alkupuolelta.  Niiden täytyy varmaankin olla ajalta ennen sotia, sotien jälkeen lasinegatiivien käyttö kotioloissa oli ymmärtääkseni jo harvinaista.  En tiedä, ehkä joku pystyy vaatetuksesta tai kahvikupeista määrittämään ajan tarkemmin. 

    Kuvien ihmiset näyttäisivät edustavan kolmea sukupolvea.  He ovat minulle tietysti täysin vieraita, mutta huoneet ovat tutun näköisiä.  Entinen tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, asui tuossa kälyni omistamassa asunnossa 80-luvun alkupuolella, joten myös minä vietin siellä runsaasti aikaa.  Mekin juhlimme siellä muistaakseni kahta joulua.  En tietenkään täydellä varmuudella pysty sanomaan ovatko kuvat tuosta samasta asunnosta vai ehkä naapurista - kaikkihan ne olivat suunnilleen samanlaisia.

    Kuvista välittyy jouluinen juhlatunnelma, ilmeisesti isovanhemmat sekä sisarukset lapsineen ovat kyläilemässä.  Kuvia varten on asetuttu liikkumatta paikoille ja valotusajat ovat olleet sen verran pitkiä, että kaikki eivät ole jaksaneet pysyä aivan liikahtamatta.  Keittiön kahvipöytäkuvassa kiinnitti huomioni myös taustalla upeasti koristeltu kulmakaappi. Olohuoneen seinältä löytyy Väinämöistä pakeneva Aino.  Ja onhan siellä tietysti myös joulukuusi.

    Kuvien henkilöitä en siis tunne.  Varmaankin tieto aikaisemmista asukkaista jostain löytyisi, mutta antaa olla mysteerinä.  Terveiset heille menköön kuitenkin näiden kuvien myötä. 







     (Helsingin Työväen Rakennusyhtiö (perustettu 1878) rakennutti arkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan Ruoholahden Villat vuosina 1881 - 1883.  Taloista on säilynyt 13 ja niissä on yhteensä 65 asuntoa.)


 

2 kommenttia:

  1. Oi, mitä aarteita saitkaan näkymään! Mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, oli jo päässyt nuo negat unohtumaan. Täytyy myöntää, että vähän jännitti, kun aloin puuhastella niiden kanssa!

      Poista