Musiikkia aivoille

 

  Musiikki on paljon enemmän kuin pelkkä ajanviete.  Se on ovi tunteisiin, keino parantaa keskittymistä ja jopa polku aivojen plastisuuden kehittämiseen.  Olipa kyse musiikin kuuntelusta tai sen soittamisesta, vaikutukset ovat syvällisiä ja ulottuvat tunnetiloista aina kognitiiviseen terveyteen asti.

    Mutta mitä musiikki oikeastaan tekee aivoillemme?

    Kun kuuntelemme musiikkia, se aktivoi aivojemme palkitsemisjärjestelmän.  Dopamiini, tuo hyvän olon kemikaali, virtaa vapaasti, herättäen mielihyvää ja lievittäen stressiä.  Musiikki on myös hämmästyttävän monipuolinen työkalu tunteiden säätelyssä: rauhallinen sävel voi alentaa sykettä ja verenpainetta, kun taas energinen rytmi voi nostaa mielialaa ja antaa lisäpuhtia päivän haasteisiin.

    Musiikki on erityisen tehokasta yhdistämään tunteita ja muistoja, mikä selittää, miksi tietty kappale voi viedä meidät suoraan lapsuuden kesäpäiviin tai elämän suurimpiin hetkiin.  Jokaisella meistä on kappaleita, jotka muistuttavat erityisistä hetkistä tai ihmisistä, ja joskus jo ensimmäinen sävel riittää viemään meidät ajassa takaisin.

    Musiikin kuuntelun rinnalla sen soittaminen vie vaikutukset aivan uudelle tasolle. Instrumentin soittaminen on aivoille intensiivistä harjoitusta – kuin kuntosalitreeni, jossa jokainen alue saa osansa.  Se vaatii tarkkuutta, rytmitajua, käsi-silmä-koordinaatiota ja jopa tunteiden ilmaisua.  Tämän kaiken aikana aivot luovat uusia hermoyhteyksiä ja vahvistavat olemassa olevia.  On hämmästyttävää, kuinka soittaminen yhdistää aivojen molemmat puoliskot: vasemman logiikan ja analyysin, oikean luovuuden ja intuitiivisuuden.  Tämä yhteistyö kehittää monipuolisesti kognitiivisia kykyjä.  Aktiivinen osallistuminen, kuten laulaminen tai instrumentin soittaminen, voi ylläpitää keskittymiskykyä, hahmottamista ja ongelmanratkaisua. 

 
   

 Erityisen mielenkiintoista on musiikin vaikutus muistiin.  Soittajat harjoittavat jatkuvasti sekä lyhyt- että pitkäkestoista muistia oppiessaan nuotteja ja melodioita.  Tämä muistiharjoitus ulottuu myös kuuntelijoihin – musiikki auttaa aivoja jäsentämään tietoa ja voi tukea oppimista.

    Musiikki on myös stressinhallinnan mestari.  Sekä kuuntelu että soittaminen voivat laskea kortisolin, stressihormonin, tasoja.  Soittajille improvisointi tuo lisäksi meditatiivisen ulottuvuuden: kun mieli uppoutuu musiikkiin, arjen huolet väistyvät.  Ei ihme, että monet kokevat musiikin soittamisen olevan kuin matka omaan sisimpäänsä.

    Musiikin pitkäaikaiset vaikutukset, millaisia ne sitten ovat?  Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin kuuntelu ja soittaminen voivat hidastaa kognitiivista heikkenemistä ja jopa suojata muistisairauksilta, kuten Alzheimerin taudilta.  Lisäksi musiikki auttaa kehittämään luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä – taitoja, jotka hyödyttävät meitä kaikissa elämänvaiheissa.

    Musiikki on siis paljon enemmän kuin taidetta – se on väline, jolla voimme vaalia aivoterveyttämme ja hyvinvointiamme.  Se yhdistää kehon, mielen ja tunteet tavalla, jota harva muu aktiviteetti kykenee tarjoamaan.  Olipa valintasi kuunnella tai soittaa, jokainen sävel ja nuotti on sijoitus omaan henkiseen ja kognitiiviseen pääomaan.  Musiikki on aivoille kuin kuntoilu keholle: se parantaa joustavuutta, toimintakykyä ja hyvinvointia.

    Musiikki ei vain heijasta sitä, mitä tunnemme – se muokkaa sitä, keitä olemme.  Aivot ansaitsevat musiikin, ja musiikki ansaitsee paikkansa elämässämme.

    Musiikki on universaali kieli, joka koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella.  Se herättää tunteita, rakentaa yhteyksiä ja avaa polkuja muistojen maailmaan – erityisesti ikääntyneille, joiden elämänkokemukset sykkivät kappaleiden rytmeissä ja melodioissa.  Mutta miten tämä taianomainen ilmiö oikeastaan vaikuttaa ikäihmisiin ja heidän muistoihinsa?

    Kun kuuntelemme tuttua laulua, aivojemme syvällä piilotetut mekanismit heräävät eloon.  Limbinen järjestelmä ja hippokampus, nuo muistojen säilytyskeskukset, aktivoituvat kuin vanhat ystävät, jotka odottavat kohtaamista.  (Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin ja hippokampus on puolestaan paikka johon omaelämäkerralliset tapahtumat ja muistot tallentuvat ihan ensimmäiseksi.)  

     Musiikki ei ainoastaan tuo mieleen menneitä tapahtumia – se palauttaa niiden mukana tunteet, tuoksut ja tunnelmat.  Esimerkiksi muistisairailla, joiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet, musiikki voi toimia muistojen avaimena, avaten lukkoja, joita sanat eivät enää kykene murtamaan.  Onkin hämmästyttävää, kuinka laulun sanat voivat löytyä vielä silloinkin, kun puhekyky on jo osittain kadonnut.

    Musiikki on myös voimakas tunne-elämän herättäjä.  Nostalgia voi olla kuin lempeä laine, joka kantaa kuulijansa takaisin nuoruuden onnellisiin hetkiin. Toisaalta rauhoittavat sävelet voivat toimia ankkurina nykyhetkeen, lievittäen ahdistusta ja tuoden lohtua yksinäisyyden keskelle.  Musiikki ei vain kosketa yksilöä, vaan se yhdistää ihmisiä – yhteislaulu, kuoroharjoitukset tai konserttivierailut voivat tarjota ikäihmisille kaivattuja sosiaalisia kokemuksia.

    Musiikilla on meidän ikäihmisten elämänlaadun parantamisessa erityinen asema.  Musiikkiterapiaa hyödynnetään yhä enemmän hoivaympäristöissä.  Hoitokodeissa saatetaan soittaa asukkaille heidän nuoruusvuosiensa suosikkikappaleita, mikä luo kodikkaan ja rauhoittavan tunnelman.  Yhteinen laulaminen voi puolestaan auttaa palauttamaan muistoja ja luomaan uusia yhteyksiä läheisiin ja hoitajiin.

    Musiikin vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään muistoihin ja tunteisiin.  Se myös stimuloi aivojen plastisuutta – niiden kykyä muovautua ja oppia uutta.  Tämä tekee musiikista tehokkaan työkalun hidastamaan kognitiivista heikkenemistä ja parantamaan keskittymiskykyä.  Lisäksi rauhalliset melodiat voivat alentaa stressitasoja, ahdistuneisuutta, levottomuutta ja lopulta jopa edistää levollista unta, joka on monelle ikäihmiselle tavoiteltua ylellisyyttä.

    Musiikki on kuin näkymätön silta menneisyyden ja nykyisyyden välillä.  Se yhdistää meidät siihen, keitä olemme olleet ja keitä yhä olemme.  Ikäihmisille se voi olla väline oman elämänhistoriansa kertomiseen – melodiat ja sanat kantavat tarinoita, joita ei voi unohtaa.

 

 
    Musiikin voima on syvästi inhimillinen.  Se muistuttaa meitä siitä, että vaikka sanat ja muisti saattavat pettää, tunteet ja musiikki säilyvät.  Ja siinä on jotain lohdullista – jotain, mikä ylittää ajan ja paikan rajat.