Mielentiloja-kirjan julkaisutilaisuus sekä valokuvanäyttelyn avajaiset olivat pari päivää sitten Someron kirjaston Parvigalleriassa.
Mielestäni tilaisuuden alkuun sopi erinomaisesti torvimusiikki. Sen vuoksi otin oikeudekseni sulostuttaa juhlatilaisuutta soittamalla ”torvetilla” (= digitaalinen saksofoni) Astor Piazzollan ehkä rakastetuimman sävellyksen ”Oblivion” (onkohan sitä ennen esitetty saksofonilla?).
Näyttelyn
avajaiset olivat oiva tilaisuus myös uuden runokokoelmani
julkistamiseen. Kerroin muutamin sanoin runoistani, mitä ne ovat ja
mitä ne pitävät sisällään sekä luin kokoelmasta muutaman runon.
Runokokoelmasta enemmän sivulla Mielentiloja.
Valokuvausta olen harrastanut tuolta oppikouluajoista lähtien, välillä ahkerammin välillä taas laiskemmin. Olen tallentanut erilaisia asioita, tapahtumia ja miljöitä.
Vuosien myötä ja tekniikan kehittyessä filmirullat vaihtuivat digikuviin. Digikuvaamisen alkuaika oli melkoista räpeltämistä. Ensimmäisillä digikameroilla joissa oli suunnilleen yksi esiasetus sai otettua muutaman kuvan ja sitten olivatkin patterit tyhjiä eikä kuvan laatu todellakaan vetänyt vertoja filmille tallennetuille kuville. Nykyään laadukkaat kännykkäkamerat tallentavat kaiken aikaa kaikkea mahdollista joka sitten katoaa tietokoneiden ja internetin uumeniin ja joista suurin osa unohtuu ikiajoiksi. Ja nyt sitten vielä oman lusikkansa soppaa hämmentämään tuo tekoäly joka tuottaa kuvia ja kuvaväärennöksiä mielinmäärin.
Reilut
kymmenen vuotta sitten sain päähänpinttymän: kuvat ilmaisevat tunteita
ja tunnelmaa paremmin kun niistä nostaa selkeästi esiin keskeisiä
tuntemuksia, asioita ja elementtejä. Ja niinpä käsittelin niitä
kokeilumielessä aika rajullakin otteella ja lopputulos oli ns grungea –
valokuvissa grunge-termillä viitataan rosoiseen, likaiseen ja
epäsiistiin. Nämä kokeilut olivat välillä aika yliampuvia.
Nyt olen mielestäni löytänyt itselleni sopivan tyylin nostaa kuvissani esiin sen aiheuttamat tuntemukset ja tunnelmat.
Näyttelyn kuvat on tulostettu kankaalle ja kiinnitetty kiilakehyksille. Näin käsiteltyinä ne ovat valmiita seinälle ripustettaviksi sopivia tauluja. Suurimmat ovat kooltaan 60 x 90 cm ja pienimmät 30 x 40 cm. Aiheet vaihtelevat näyttelyn nimen mukaisesti: maalaismaisemasta urbaaniin ja grungeen (ja kaikkea siltä väliltä).
Mitään
elementtejä en ole poistanut kuvista enkä mitään niihin lisännyt,
ainoastaan rajauksella, sävyillä ja rosoisuudella korostanut siinä
olevia mielestäni merkityksellisiä seikkoja. Poikkeuksena taulu 12
”Tarinan synty” jonka tein ”Mielentiloja” -kirjaa varten lisäämällä
Välimeren päälle kuvan upeasta Underwood -kirjoituskoneestani vm 1952.
Tämän upean ja toimivan laitteen onnistuin hankkimaan pari vuotta
sitten.
Näyttely on avoinna 30.10 saakka Someron kirjaston Parvigalleriassa.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston aukioloaikoina!
(Kuvat avajaisista otti Juan Miguel Aguilar Cordoba,
kuvien käsittely Pertti Hagelberg.)
Onneksi olkoon näyttelyn johdosta sekä uudesta kirjasta!!!
VastaaPoistaMielenkiinttoisen näköisiä valokuvia. Kuten tiedät, tykkään itsekin käsitellä kuvia ronskilla kädellä.
Tuo Oblivion on upea sävellys. Oma Piazzolla-suosikkini on Sur.
Kiitos.
PoistaNiinhän se menee että ronskilla kädellä syntyy rouheeta jälkeä ja hyvä niin.