Aikanaan kaikki päättyy hyvin

    Vuodet eivät ole veljiä keskenään.  Joillekin vuosi on edellisistä poiketen tuonut isojakin muutoksia niin hyvässä kuin pahassakin.  Toki monet asiat jolkottavat samoja polkuja kuin monesti ennenkin.  Hengissä ainakin ollaan selvitty.

    Omakohtaisesti on tullut koettua vuoden aikana monenlaisia tuntemuksia.  Keväällä, koronan alkaessa vyöryä päälle ja iskiessä oikein avokämmenellä, olimme Espanjassa.  Siellä tuli koettua miltä tuntuu oikea ulkonaliikkumiskielto espanjalaisittain ja elämä hotellin vankina.  Paniikin tunnetta lisäsi se että lentoja alettiin peruuttaa, omakin paluulento lähti alta.  Lisäksi tuli määräys että kaikkien hotellien täytyi heittää asukkaansa pellolle ja sulkea ovensa 22.3.  Kuin ihmeen kaupalla saimme juuri tuolle sunnuntaille paikat Finnairin järjestämille ylimääräisille lennoille.  Kotona sitten olimme kuuliaisesti kaksi viikkoa täydellisessä karanteenissa kohtaamatta muita ihmisiä.

    Kesällä oli helpompaa kuten kaikilla muillakin.  Mökillä riitti puuhastelua ja se antoi tarvittavaa vaihtelua.  Saattoi tavata lapsia ja heidän lapsiaan kuten myös ystäviä.  Kesä ei oikein poikennut aikaisemmista kesistä.

    Syksyn edetessä alkoi elonpiiri ympärillä jälleen kaventua.  Tapaamiset onnistuivat skypellä ja puhelimella.  Jäi paljon aikaa käytettäväksi lukemiseen ja kirjoittamiseen.  Syksyn aikana tuli luettua toistakymmentä kirjaa; niin Markus Leikolaa, Venla Saaloa ja Jhumpa Lahiria kuin myös Taija Tuomista ja Natalie Goldbergiä.  

    Kirjoittamiseen jäi sen verran aikaa että sain jo elokuulla valmiiksi kirjan johon raavin tapahtumia elämäni varrelta.  Nyt ihan ennen joulua valmistui toinen kirja joka pitää sisällään valokuvia ja proosarunon kaltaisia tekstejä.  

    Jos elämä olisi rullannut kuten aiemminkin ”normaaliaikoina”, siis ilman koronan tuomia rajoituksia, en varmaankaan olisi samalla intensiteetillä pystynyt keskittymään lukemiseen ja kirjoittamiseen.  Tämä ainakin täytyy laskea plussan puolelle kohta päättyvänä vuonna.  Miinukselle menee ilman muuta fyysisen kunnon ylläpitäminen, kuntosalin olen jättänyt väliin alkusyksystä vapaaehtoisesti ja nythän se onkin suljettu toistaiseksi.  Väliin on jäänyt myös keilaus ja nyt vielä bocciakin.

    Muutosta elämään ei ole näkyvissä aivan kosketusetäisyydellä.  Nyt vaan odotellaan josko kesä toisi ainakin osittaista helpotusta koronan osalta.  On luotettava että aikanaan kaikki päättyy hyvin. 

 

 Hyvää ja onnellista alkavaa vuotta 2021.