Se mikä oli ennen, ja mikä on nyt

    Lähtiessäni 27. helmikuuta kohti Espanjaa, maailmassa oli päällimmäisiä murheita ilmastonmuutos, ilmastoahdistus.  Oli ihmisiä jotka jotka pitivät ilmastonmuutosta huijauksena tai ainakin sen mukanaan tuomia uhkakuvia runsaasti ylimitoitetuilta.  Oli ihmisiä jotka yrittivät saada ihmiskuntaa huomaamaan tekojensa seuraukset ja toimimaan muutoksen puolesta.  Paljon puhetta, vähän tekoja,  
    Maailmantalous sakkasi öljyvaltioiden yhteisrintaman hajottua, Trumpin asettaessa talouspakotteita ja yleisen epävarmuuden saadessa tilaa markkinoilla.
    Suomessakin oli havaittu 1 koronaviruksen aiheuttama sairastuminen, mutta viruksen liikkeet oli pystytty tarkkaan määrittelemään.

    Palasin 22. maaliskuuta (kaksi viikkoa etuajassa) Espanjasta Finnairin järjestämällä evakuointilennolla Suomeen.  Maailma oli muuttunut 25 päivässä.  Kaikki se mikä oli ennen uutisotsikoissa ja ihmisten puheissa, oli menettänyt tyystin painoarvonsa.  Ihmiskunnan uhkana on nyt COVID-19.  Paljon puhetta, onneksi myös paljon tekoja.

    COVID-19 on repinyt palasiksi totutun toimintaympäristömme, toimintatapamme ja ajatusmallimme.  Kaikki tuttu ja turvallinen on hetkessä hävinnyt, tilalla on epätietoisuus tulevasta.  Epätietoisuus kasvaa päivä päivältä, epätietoisuuden myötä myös huoli niin omasta kuin lähimmäistemme kohtaloista.  Yhteisymmärryksessä asetamme normaalia ja  totuttua elämää rajoittavia toimenpiteitä.   

    COVID-19 tulee jokaisen ihmisen iholle, se ei valikoi kohteitaan.  Se koskettaa minua ja sinua, se vaarantaa ihmisten elämää.  Se yltää ennen pitkää luultavasti joka puolelle planeettaamme.
    Ilmastonmuutos oli paljon kaukaisempi asia eikä se ollut samanlainen uhka maapallon kaikille kolkille.  Eikä ilmastonmuutos ollut niin henkilökohtainen, koska se vaikuttaisi vasta seuraaville sukupolville eikä silloinkaan ehkä omilla kulmilla kovin ankarasti.
    Näinkö me oikeasti ajatellaan?

    Maailma on nyt joka tapauksessa rikki.  Valtioissa on käytössä hätätilalakeja ja pakkotoimia.  Osa ihmisistä hamstraa kuoleman pelossa mitä ihmeellisimpiä asioita, osa uskoo edelleen olevansa kuolemattomia ja elävät kuten ennenkin.  Suurin osa yrittää sopeutua määrättyihin rajoituksiin ja elää niiden puitteissa mahdollimman normaalia elämää.  Mutta mikään ei ole ennallaan COVID-19 hellittäessä otteensa.  Monet asiat toki palaavat vähitellen samantapaisiksi kuin ennenkin ja elämä jatkuu.  Mutta uusia tuntemattomia uhkia virusten muodossa ilmaantuu tulevaisuudessakin.  Ennen niiden ilmaantumista olisi ihmiskunnalla varmaan sopiva hetki keskittyä torjumaan jo tiedostettuja uhkia.  Ilmastonmuutos tulee olemaan pysyvä, se ei ole muutamassa kuukaudessa ohi.  Elämäntapamme tulee joka tapauksessa muuttumaan - miksi emme muuttaisi sitä itse?

   

Kovia aikoja, poikkeuksellisia toimia

   Alkuperäinen paluulentomme Suomeen oli 6.4.  Hallitus kehotti kaikkia suomalaisia palaamaan heti kotiin!  No niinpä minäkin sitten etsin ja löysin siedettävän hintaisen paluulennon Malgasta Lontoon kautta Helsinkiin. Tein muutoksen 6.4 lentoon ensi maanantaiksi.  Kaikki sujui hienosti, rahat napattiin Visalta ja matkustusasikirjat kilahtivat sähköpostiin.  Samassa näytölle pamahti ilmoitus että yksi tai useampia lentoja on peruttu.  Se tarkoitti Malaga - Lontoo osuutta. Huonoa tuuria ajattelin, painoin "tee uusi varaus" ja koska seuraavillekin päiville Norwegian tarjosi samoja lentoja tei uuden varauksen tiistaille. Taas kaikki sujui normaalisti, varasin istumapaikat ja matkavarat sekä vahvistin tiedot.  Varaus hyväksyttiin ja matkustusasiakirjat tupsahtivat postilaatikkoon. Ja taas heti sen jälkeen näytölle ilmoitus että lento on peruttu. Norwegian myi peruttuja lentoja ja niitä oli siinä useammalle päivälle. Valittavana oli taas "tee uusi varaus" tai "peruuta ja pyydä rahat takaisin". En enää yrittänyt uutta varausta koska päivät alkoivat olla jo lähellä alkuperäistä varausta.  Painoin siis "peruuta ....." -vaihtoehtoa jotta saisin turhaan veloitetut rahat takaisin Visalle.

   Satuin sitten vilkaisemaan "omat lennot" sivua todetakseni että minulla ei ollut enää mitään paluulentoa!!!   Perhana!  Löysin asiakaspalvelun puhelinnumeron Suomeen ja soitin siihen. Vastattiin että suomeksi palvellaan vain arkisin 8 - 16 ja että puhelu siirtyy englanninkieliseen palveluun. No sieltä automaatti vastasi että suuren ruuhkan vuoksi palvellaan vain niitä joiden lento  on kolmen päivän sisällä ja kaikenlisäksi puhelu napsastiin siinä kohtaa poikki.  No tuskin minä englanniksi olisin puhelusta selvinnytkään. Seuraava yö meni valvoessa ja pohtiessa tulevaa aikaa poikkeustilaisessa Espanjassa ilman minkäänlaista paluulentoa.

   Aamulla sitten ryhdyin jonottamaan suomenkieliseen asiakaspalveluun.  Sieltä vasrattiin jo kymmenen minuutin kuluttua.  Yritin tuottaa yskän ja kurkkukivun raspittamasta kurkustani jotenkin kuuluvaa ja ymmärrettävää puhetta vaikka sattuin pirusti. Asiakaspalvelija sanoi että ei ole tullut mitään tietoa heille että järjestelmässä olisi joku sellainen vika että se myisi lippuja perutuille lennoille, kyllä heillä siit olisi tullut tieto!  Epäili että käyttämässäni selaimessa olisi joku vika. Lupasi kuitenkin varmistaa että saan niistä rahat takaisin.  Mutta sitten siihen isoon ongelmaan että alkuperäinen paluulentoni oli hävinnyt.  Joo, ei täällä näy mitään paluulentoa, totesi asiakspalvelija.  Vakuutin että olin tilannut ja maksanut lennot jo syyskuussa ja että minulla on tässä edessäni matkustusasiakirjat paperille tulostettuna. Hetken vanhoja tietoja selailtuaan hän totesi että joo, kyllä täällä on sellainen ollut mutt olen sen itse peruuttanut!!  Mitä!  Joo silloin kun olin yrittänyt uutta varausta ja sille sivulle oli tullut jostain syystä ilmoitus perutusta lennosta ja olin painanut sitä "peruuta....."-näppäintä niin se kuulemma peruuttaa sen alkuperäisen lennon vaikka sillä sivulla oli ainoastaan sen ostamani perutun lennon tiedot!

   No mutta mitäs nyt sitten, täytyyhän minun joku paluulento saada.  No nyt se alkuperäinen lento on jo täynnä vastasi virkailija ja pyysi odottamaan hetken kun hän soittaisi jollekin. Viiden minuutin jälkeen hän vastasi että katsotaanpa mitä täältä löytyy.  Hetken selailtuaan hän ilosena tarjosi ensi maanantaiksi lentoa Lontoon kautta (juuri sitä samaa jota olin itse yrittänyt).  En maininnut asiasta enempää, olin vaan tyytyväinen jos se varaus häneltä onnistuisi.  Asikaspalvelija kyseli ja täytti kaikki vaadittavat tiedot aina Visa-numeroa (ilman varmistusnumeroa) myöten ja rupatteli iloisena kun oli saanut varattua asiakkaalle jo maanantaina toteutuvan lennon. Alkoi kysellä sähköpostia johon lähettää matkustusasikirjat - sitten tuli yllättäin hiljaisuus. Asiakaspalvelija kertoi epäuskoisella äänellä että nyt näyttää siltä että tämä lento on peruttu?!  Käheällä raspiäänelläni yritin kuiskata että josko se johtuu jostakin teidän selaimen ongelmasta!  No hän ei varmaankaan saanut siitä selvää vaan pyysi taas odottamaan niin soittaisi jälleen jonnekin. Itselläni oli jotenkin voittajan olo vaikka asiat ja ongelmat olivat ennallaan.

  Kymmenen minuutin kuluttua asiakaspalvelija palasi puhelimeen. Hän ei sanallakaan maininnut Norwegianin järjestelmän ongelmasta jonka takia he kauppaavat peruttuja lentoja. Loppujen lopuksi hän etsi aikaisimman mahdollisen lennon joka ei ollut vielä täynnä. Se oli 17.4 kun alkuperäinen paluu olisi ollut 6.4.  Minulle tässä vaiheessa kelpasi mikä tahansa lippu jolla päästäisiin takaisin kotomaahamme. Puhelun kesto oli 50 minuuttia.

   Mittä tästä opimme, en tiedä?  Itse tein tietysti tyhmästi kun aloin muuttaa lentoani.  Olisin vaan pitänyt alkuperäiset liput niin nyt olisi aikaisempi lento ja 500 euroa enempi rahaa. Olisihan minun pitänyt muistaa että tällä halvemmalla lipulla ei sellaista oikeutta muutta lentoa edes ole. Olisi siis täytynyt pitää jo olemassa oleva lippu visusti tallessa ja etsiä kokonaan uutta paluulentoa. Sellaisen löydyttyä sitten vasta peruuttaa se vanha. Norwegian saa kyllä ottaa nimiinsä ja tuntea häpeää siitä että sen järjestelmä myi täyttä häkää peruttuja lentoja. (Ehkä tämä suunnaton kysyntä paluulennoille oli sotkenut järjestelmän, tosi outoa vaan se että kukaan heidän henkilökunnastaan ollut huomannut ongelmaa ennen minua.). Ja myös se menee heidän piikkiinsä että sillä tärkeällä sivulla jolla valttiin joko "tee uusi haku" ta "peruuta" ei mitenkään annettu ymmärtää että se peruuttaminen ei koske uuden haun tekemistä vaan peruuttaa alkuperäise lennon johon muutosta yritettiin tehdä.

  Tällä hetkellä tilanne täällä on sellainen että toistaiseksi vahvistamaton tieto kertoo Finnairin ja Norwegianin lopettavan kaikki lennot Malagaan tulevana lauantaina.  Loppujen lopuksi olisi ollut siis aivan samantekevää olisiko meidän paluu ollut jo maanantaina, alkuperäisesti 6.4 tai niinkuin nyt 17.4. Täällä sitä vaan möllötetään ihmettelemässä maailman muuttumista ympärillä. Mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus tulevasta.

Aki Kaurismäen Varjoja paratiisissa-elokuvasta löytyy sopiva lainaus loppuun:

”Kaikki on hyvin tänä iltana, huomisesta en tiedä.
Voi tulla huono ilma tai jotain.”

Hätätila

  Joskus ihminen tuntee olevansa aivan pienenä lastuna laineilla, tapahtumien armoilla, pystymättä vaikuttamaan asioihin jotka vyöryvät ylitse.  Ei voi oikein muuta kuin neuvottomana odotella ja katsella miten tilanteet muuttuvat päivittäin.

   Kun helmikuun lopulla lähdimme Suomesta Espanjaan tyttären perheen luo El Bosqueen, ei koronana ollut kovinkaan suuri huolenaihe.  Se oli lähinnä kiinalaisten ongelma!  Mutta eipä kulunut kuin pari päivää lähdöstämme kun asiat alkoivat vyöryä. Koronaa alkoi tulla joka tuutista, tartunnat kääntyivät hurjaan nousuun myös Euroopan maissa.  

  Kun sitten tämän viikon keskiviikkona tulimme Fuengirolaan, alkoi tuo lastuna lipumisen tunne olla päällimmäisenä.  Asiaa ei tee yhtään helpommaksi perhananmoinen yskä, nuha eikä kurkkukipu. Kuumeen puuttuminen on todennäköisesti merkki siitä että kyse ei mitä ilmeisemmin ole kuitenkaan koronasta.  Mutta koville tämäkin ottaa.

  Mitä sitten koronan vaikutuksiin Espanjassa ja varsinkin täällä Aurinkorannikolla tulee niin hyvän käsityksen tilanteesta sain tänään aamulla mennessäni läheiseen ostoskeskukseen tarkoituksena ostaa vähän sukkia, t-paitoja sekä kalsareita Primarkista.  Ovella seisoi topakka henkilö joka ilmoitti että vaatekauppa on nyt suljettu.  Varmemmaksi vakuudeksi kaupan henkilökuntaa alkoi valua ulos liiketiloista kohti henkilökunnan pukeutumistiloja.  Muutenkin kauppakeskuksessa oli ennennäkemättömän hiljaista.  Pikkuliikkeistä osa oli kiinni, osa auki myyjien seisoskellessa ovilla epätietoisen näköisinä. 

  Päivällä sitten kävin tuolla keskustassa apteekissa ja isossa Mercadonan ruokakaupassa.  Aina aiemmin niin täysissä busseissa oli mennen tullen kourallinen matkustajia.  Kaupunki vaikutti vähän aavemaiselta kun normaali lauantain vilske puuttui täysin.  Ja kaupassa vasta tuntuikin epätodelliselta: valehtelematta puolet ison kaupan hyllyistä ammotti tyhjyyttään.  Olo oli vähän kuin Neuvostoliitossa joskus aikoinaan!

  No eilenhän ilmoitettiin tänään alkavasta koko Espanjaa koskevasta hätätilasta.  Madrid on ollut jo pari päivää käytännössä kokonaan suljettu.  Tänään Andalusian maakuntahallinto määräsi Aurinkorannikon myös suljettavaksi ja kehotti ihmisiä pysymään kodeissaan.  Se tarkoittaa että ainoastaan apteekit ja ruokakaupat saavat pitää ovensa auki, muut kaupat kuten myös ravintolat ja baarit sekä elokuvateatterit suljetaan.  Samoin suljetaan rannat ja puistot.  Kaikki kaupungin ylläpitämät laitokset kuten koulut, kirjastot jne on myös tietysti suljettu.  Tänään myöhemmin tehdään päätös mahdollisesta osittaisesta ulkonaliikkumiskiellosta.

  Tällä pitäisi sitten oleskella huhtikuun kuudenteen päivään johon saakka hotelli on maksettu.  Pois ei oikein aiemminkaan pääse, lennot ovat jo alkavalle viikolle täynnä kun ihmiset pyrkivät kiihkeästi kotisuomeen.  Kaiken lisäksi norjalaisen lentoyhtiömme tulevaisuuskin on vaakalaudalla, ei tiedä onko koko yhtiötä enää huhtikuussa olemassakaan. 

    Kaikki seuramatkat Aurinkorannikolle on peruttu kuten varmaan suurin osa yksityisistäkin matkoista. Tämäkin hotelli on jo nyt puoliksi tyhjillään, mitenköhän hiljaista täällä on parin viikon päästä.  Aurinkoa kyllä riittää sekä tyhjiä lepotuoleja uima-altaan ympärillä, auringonpalvojat ja pulikoijat vaan puuttuvat.

  Kokemus tämäkin (korona jääköön kuitenkin väliin)!